perjantai 20. syyskuuta 2013

DIY Ikean keittiöjakkara

Viikko on mennyt nopesti kaikenlaista touhuillessa. Tänään aloitettiin Ludan kanssa muskarikin. Oli kivaa ja mennään ensiviikolla taas uudestaan. Aloitettiin muskari yhdessä Ludan pienen ystävän ja hänen äitinsä kanssa. Iso M ja pikku M. :)
Heihin tutustuttiin keväällä hiekkalaatikolla. Iso M yllätti meidät alkuviikosta ihanalla itse ompelemallaan hupparilla, jonka hän toi mukanana puistoon Ludalle. Niin hieno! Auton kuviakin löytyy kankaasta. Ihan tosi ihana yllätys.
Tästä pääsee näkemään hupparin ja monta muuta Iso M:n ompelemaa vaatetta. Hänellä on se alue todella hallinnassa. On ihana, että ollaan saatu tutustua heihin ja jopa ystävystyäkkin. Pienemmät ja me isommatkin. :)

Ollaan nähty monia muitakin ystäviä tällä viikolla ja huomenna ollaankin sitten taas koko perhe koossa, kun Niku kotiutuu Italiasta. :)

Olen saanut kuulla nyt jo pidemmän aikaa, että blogini ei vaan useimmiten toimi. Kommentointi ei onnistu ja lukijaksi on vaikeaa liittyä. Tylsä homma. Sain kuitenkin vinkin, että ehkä blogin muokkaus auttaisi asiaan ja päätinkin nyt kokeilla uutta ulkoasua. Henkilökohtaisesti tykkäsin paljon enempi aiemmasta ulkoasusta, mutta jos se ei kerran toiminut, niin ei se sitten kiva ollut. Noh, ehkä tämä on nyt ainakin selkeämpi ja toimivampi.
Ainakin nyt lukijaksi liittymis -linkki on selkeämpi. Ja toivon mukaan blogi ei nyt jumitu enää. Ehkä kommentointikin onnistuu jatkossa paremmin. Toivottavasti. Ajan kanssa saatan muokata ulkoasua lisää, mutta toistaiseksi se on nyt tämän näköinen. Mitä te muut olette muutoksesta mieltä? :)

Lupailin postittaa kesän aikana tekemiäni DIY -juttuja ja tässä tuleekin nyt yksi niistä.
Monelle varmasti tuttu Ikean keittiöjakkara sai nimittäin alkukesästä uuden pinnan.
Olin jo aiemmin petsannut alkuperäisen jakkaran Ebenpuun mustalla petsillä. Nyt se alkoi jo kyllästyttämään, monen vuoden jälkeen. Se kaipasi ehdottomasti jo vähän piristystä.
Projekti oli nopea toteuttaa ja lopputuloksesta tuli mielestäni tosi kiva.
Samaa ideaa voit toteuttaa melkeen mihin vain puiseen pintaan.

Tässä tuunausidea vaikka viikonlopulle! :)

Tarvitset:

Maalia
Siveltimen
Krakelointilakkaa (esim. askarteluliikkeestä)
Tapetin palasia
Sakset
Liimaa/liisteriä
Läpikuultavaa lakkaa
Hiomapaperia



Ensimmäiseksi puhdistin rätillä tuolin pinnan ja levitin siveltimellä sinne tänne krakelointilakkaa, joka saa pinnan näyttämään kuluneelta, kun maalikerros levitetään päälle lakan ensin kuivuttua 15-20 minuuttia. Alle tarvitsee toisen maalikerroksen, mikä sitten paljastuu pintamaalin alta. Tässä tuolissa vanha petsi toimi hyvin pohjalla.


Maalia pintaan.

Liimaa/liisteröi istuinosat ja aseta sopivankokoiseksi leikatut tapetinpalaset kohdilleen.
Sormella saa paineltua hyvin istuinosan kolon näkyviin, jonka voi sitten leikata läpi saksilla ja reunat hioa siistiksi.


Lopuksi hiotaan tuolin jokainen reuna sopivan kuluneeksi. Lisäksi tapetin reunojakin voi vähän hioa kuluneen näköiseksi.


Ihan viimeiseksi vielä läpinäkyvän lakan levitys pintaan ja kun tuoli on kuivunut, se on valmis käyttöön!






Tapetti: Laura Ashley
Maali: Tikkurila



Leppoisaa viikonloppua! :)

-Tiia

maanantai 16. syyskuuta 2013

Myrskyn jälkeen on poutasää

Viime viikon vaihde ja alkuosa tuntui jotenkin aivan erityisen raskaalta. Flunssa vaikutti myös vireyteen, mutta asioita tuntui muutenkin olevan astetta enemmän yhteen talouteen hoidettavaksi ja se pääsi rakentamaan stressipesäkkeitä päihin. Yök. Aivokapasiteetti tuntui vilkkuvan punaisella tilan loppumisen vuoksi ja hermot oli kiristettyinä. Yötkin oli erityisen katkonaisia.
Selvittiin, kuin selvittiinkin kuitenkin eniten kuormittavista jutuista ja olo keveni huomattavasti. Huh. Välillä tuollaisina aikoina tuntuu siltä, että kaikki kaatuu niskaan, eikä mitään ole tehtävissä. Sellainen "maailma vastaan me" -meininki. Totuushan on kuitenkin se, että kun asiat saa toisensa jälkeen hoidetuksi, niin johan helpottaa kaikinpuolin. Se tunne, kun kaikkea on ihan liikaa samalla hetkellä, niin saa koko elämän tuntuman ihan vinkuraiselta. Sieltä jostain kaaoksen alta on hyvä kuitenkin muistaa, että kyseessä ei ole koko elämän mittainen ahdistustila. Jossain kohdin itsekkin sorruin pienen hetken ajattelemaan ihan kaiken olevan huonosti. Miten hassu ajatus..kaikki ei kyllä oikeasti ollut huonosti, mutta asiat vaan uuvutti ja hoidettavia asioita oli ihan liikaa. Oli siinä viikon alkajaisiksi aivan pakko taas ottaa parasta tietämääni lääkettä, mikä toimii ainakin minun kohdalla yleensä huoleen kuin huoleen.. Otin siis ihan rehelliset tajunnan tainnuttavat päiväunet. Ja voi kuulkaa! Elämän laatu parani hetkessä! Jostain muistinsyövereistä siinä sitten muistin yhden hyvän ajatuksen, mitä aloin mielessäni hokemaan ja sillä tsemppailin ja muistuttelin itseäni. Teinkin siitä oman teksiversioni kuvaamani kukkaotokseni pälle. (Alkuperäisen kuvan löydät täältä.)

Take a deep breath. Its just a bad day. Not a bad life.

Päätin uudella asenteella ja puhdilla jaottaa kaiken tekemisen ja asioiden hoidon useammalle päivälle ja ottaa asiat yksi kerrallaan hoidettavakseni. Siihen tyyliin hommat oli parissa päivässä tehty. Tietenkin olin joutunut jättämään perushommat kuten pyykkäys, siivous ym.. asiat sivuun ja sen voi vaan arvata, miltä täältä on näyttänyt. Mutta sivuseikkoja nuo, nyt on kuitenkin ahdistusmöykky purettu. Loppuviikko sujuikin paljon paremmilla mielillä. Kävin ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen ihan itsekseni Ikeassa ja perjantaina saatiin viettää pitkästä aikaa treffi -iltaakin.:)

Tähän väliin suuri kiitos äidilleni, joka käytti viikon ainoat vapaat meitä auttaen.<3 Onnea on äiti.

Viimeksi kerroinkin reissusta Ludan kanssa. Nyt onkin sitten Nikun vuoro reissata. Hän sai perjantaina puhelun, missä häntä pyydettiin Italiaan viikoksi töihin. Yksi MM -titteliotteluun valmistautuva nyrkkeilijä tarvitsi vasenkätistä treenikaveria ja ei siinä kerinnyt kauaa nokka tuhista, kun hänen pulmansa oli ratkaistu. Puhelu tuli juuri oikeaan numeroon ja eilen aamulla Niku lähtikin sitten viikoksi Roomaan. Ihan kiva puhelu siis. Koska kutsu ei jostain kumman syystä kattanut vaimoa ja lasta (ihan kun  työmatkat yleensäkkään.. heh) niin ajattelin, että me voitaisiin sitten vaikka kuluvalla viikolla Ludan kanssa leikkiä vähän Italiaa ja leipoa vaikka pizza! Melkeen sama, eikö? Musta ainakin ihan herkullinen idea, vaikka itse sanonkin.
Kookojauhospizzaa siis tulille tässä pian! ;)

Olen kaavaillut lisäksi tekeväni pieniä juttuja kodin virkistämiseksi. Muutamia epäkohtia saattaapi ehkä täältä suunnalta löytyä, mitkä odottavat vaan tekijäänsä. Nyt on siis hyvää aikaa sellaiselle iltaisin.  Jos edes muutaman jutun kerkiäisin tekemään, niin tilanne olis aivan mahtava! Sormet jo tässä vähän syyhyääkin! 

Noh, ehkä saatoin eilen illalla jo vähän alotellakkin ja ekstempore ideana tapetoin meidän eteisen seinän, sekä julistin kaaoksenkarkottajaiset alkaneeksi! :D 

Vähän kivampia juttuja siis tällä viikolla tiedossa, vastapainoksi viime viikon synkille päiville.

Tähän loppuun on vielä aivan pakko hehkuttaa yhtä parin viikon takaista tilannetta. Nimittäin kälyni Mira a.k.a teräspakara, voitti Body Fitness kisoissaan SM -pronssia! Ihan mieletön pronssiveistos tämä nainen nimittäin onkin! Iso työ taas hänellä takana ja todella hieno saavutus tuo SM -pronssi! Taas saatiin katsomossa jännitellä ja lopuksi hurrata! Onnea vielä tätäkin reittiä, Mirkku! <3 Tästä pääsetkin kurkkimaan Miran treeniblogia ja nyt onkin hyvä hetki antaa hänelle haaste päivittää sinne omat kisafiilikset ja sen jälkeiset tunnelmat! :) 





Iloa ja energiaa alkaneeseen viikkoon!

Kari Tapiota tähän loppuun vielä vähän lainaten: 
Myrskyn jälkeen on poutasää. ;)

Ciao! 

-Tiia



keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Syksyinen miniloma

Tähän väliin pääsi tulemaan vähän pidempi, mutta tarkoitukseton blogitauko. Päätettiin nimittäin ekstempore lähteä tätini luokse Ruotsiin ja vietettiinkin siellä viime viikko. Reissussa oli minun ja pojan lisäksi mukana äitini. Niku ei valitettavasti voinut irtautua treeneiltään reissuun. 

Jostain syystä presidentti Obamakin oli päättänyt ajoittaa matkansa Tukholmaan samaan aikaan ja tukkia suurimman osan väylistä keskustaan, joten päätimme siirtyä sivuun hänen mahtipontisen vierailunsa alta. Satamaan saapumisen jälkeen piipahdimme tätini kauniissa kodissa Sollentunassa mm. poimimassa maailman mehukkaimpia luumuja suoraan pihan puusta ja keräämässä Hortenssioita pihan edustalta. Siitä jatkoimme yhdessä 100 km päähän, Yxlandin saareen mökille. Siellä vietimme muutaman lämpöisen ja aurinkoisen syyspäivän. Saimme kauniin ruskan lisäksi nauttia herkku ruoasta ja ihanasta seurasta. Oli niin kiva nähdä Ruotsin pään serkkujakin pitkästä aikaa!

Aamupala mustikatkin sai kerättyä aamukasteiselta takapihalta, marjaa riitti vieläkin, vaikka sitä oli kuulema kerätty talteen talven varalle jo suuret määrät. Oli kyllä ihan tosi kaunis ja tunnelmallinen syys siellä.

Kotiin tultiin lentäen. Lyhyistä päiväunista johtuen Poika ei ollut kovinkaan innostunut lennosta. 55 minuuttia paikallaan istuminen on muutenkin todella suuri haaste meidän menomaakarille. Mutta selvittiin, kun selvittiinkin kotiin asti. :)

Kotiin tullessa tehtiin muutamat punkki löydökset. Veikkaampa, että ne kurjimukset on salamatkustaneet meille kotiin asti, sillä tehtiin punkkiseulonnat jo mökiltä lähdettyämme, mutta silloin löytyi vaan yksi ja kotona vielä kolme. Noh, löydettiin ne mokomat kuitenkin niin pian, että eivät olleet kauaan kerinneet meissä roikkua, tuskimpa siis mitään vakavaa on päässyt käymään. Lisäksi ollaan oltu flunssapäitä jo monta päivää. Energiatasot on olleet aika alhaiset. Mutta niinhän sitä sanotaan, että reissussa rähjääntyy. Heh. Silti oli kyllä ihan tosi kiva viettää pieni loma alkaneen syksyn kunniaksi. :) 
Kiitos vielä, Hellu -täti.<3


           

               

              

                  

               









                              



           
 











 

                                                     













Niin se syksy sitten on rehellisesti täällä koti Suomessakin läsnä.
Kaunista ruskaa kaikille!

-Tiia :)

ps. Minulla on ollut sellainen hassunlainen ikävä teitä lukijoita.. olisi vaan niin kiva kuulla teistä enemmän. Syyskuulumisia tai jotakin. Sana on vapaa, muruliinit. 
Noh, ehkä pian järjestän taas jonkun arvonnan, jolla sitten jekutan teidät juttusille! ;) Hih.